Nopeita muutoksia

Siitä on tasan viikko kun sain raudat koko yläkaarelle ja edistystä on jo tapahtunut! Hampaat olivat todella arat lähes viikon ajan, mutta hyväähän se kipu siis jälleen vain tiesi. Syöminen on muuten sujunut, mutta mitään ei pystynyt haukkaamaan, ei edes pehmeää leipää. Kolmevuotias tyttäreni vähän ihmettelikin kun äiti söi voileipää veitsellä ja haarukalla. Tänään etuhampaisiin ei enää juurikaan koske ja leivän syöminen sujuu, tosin haukkaaminen on jotenkin erilaisen tuntuista kuin ennen.

Ylläolevassa kuvassa ylempi on otettu viikko sitten ja alempi kuva tänään. Kuvassa näkyy miten ykkös ja kakkoshampaan välinen rako on pienentynyt jo viikossa! Tämä siis tarkoittanee että juuri tuo ongelmallisin eli eniten eteenpäin sojottavin hammas on liikkunut vähän taaemmas! Jee!

Tässä toiselta sivulta otetussa kuvassa taas näkyy miten kaarilangan mutka on selvästi suoristunut kakkoshampaan kohdalla ja ykkös- sekä kakkoshampaan väliin on muodostunut selkeä rako. Kakkoshammas on siis liikkunut alas ja taaksepäin. Mielestäni ihan huikeaa edistystä viikossa! Nyt kun eron todellakin huomaa näitä kuvia vertaillessa alkaa oikeastaan tulla ikävä sitä hampaiden arkuutta joka on pari päivää ollut poissa, sillä kyllähän sen kestää jos vauhti pysyisi tällaisena! =) Tuntuu että olen näiden kokonaan näkyvien rautojen kanssa paljon enemmän sinut kuin niiden sivuilla olleiden silmukoiden kanssa. Eipähän tarvitse edes yrittää peitellä, kun kaikille käy heti selväksi mikä on homman nimi ja kauempaahan katsottuna raudat ovat todellakin melkoisen huomaamattomat. Viikossa braketeista on muuten tullut myös enemmän hampaiden väriset. Eivät ole enää ihan niin hohtavan valkoiset. =)

Uusi vuosi, uusi hymy!

Lisäilenpä taas paljon uusia kuvia. Jouluna tuli syöpöteltyä hyvin ja hampaat liikkuivat siinä lomassa kuin huomaamatta. Tässä ensin muutama kuva eiliseltä, ennen tämän päiväistä oikoja käyntiä.

Edestäkin jo huomaa miten kuvassa oikealla oleva kakkoshammas on liikkunut selvästi, sillä ennen se oli aivan kiinni etuhampaassa. Se tuntuu edelleenkin niin hullulta että hampaat liikkuvat noin paljon ilman vetoa, vain tilan lisääntyessä!

Oikea sivuprofiili näyttää jo melko harvahampaiselta. Kulmahammas onkin jo kuulemma liikkunut oikeaan paikkaansa.

Ja ilokseni vasemmallekin on jo rakoja hyvin tullut, vaikkei ihan yhtä paljon kuin oikealle.

Nyt uuteen vuoteen lähdetään tällaisella hymyllä! Eli vihdoin päästiin itse asiaan. Ja auts kun tekeekin kipeetä.

Kylläpä nuo uudet braketit ja valkoiset kaarilangat näyttävätkin oikein hohtavan valkoisilta.

Vasenkin puoli oli onneksi liikkunut riittävästi, joten silmukkakaari poistettiin ja metallinen kulmahampaan braketti vaihdettiin takaisin valkoiseen. Takahampaat saavat nyt pysytellä paikoillaan, joten kerrankin niihin ei koske, mutta etuhampaat ovat kyllä iltaa kohden tulleet taas melkoisen aroiksi, tuntuu ettei mitään pysty haukkaamaan. Huuleen nuo etuhampaiden braketit tuntuvat vähän hassuilta, mutta eivät hankaa ja oikeastaan ne lähes unohtaa, jos ei satu mikään osumaan hampaisiin. Jännä nähdä miten kauan tässä projektissa sitten lopulta menee. Tuntuu että tähän mennessä edistys on ollut niin huimaa, että voiko tässä enää millään vuotta mennä niin kuin alkujaan puhuttiin. Toisaalta ei pidä nyt vielä haaveilla liikoja kun kuitenkin vasta aluillaan ollaan.

Oikoja pyysi minua myös vielä miettimään haluanko myös oikoa alahampaat samalla. Alkujaanhan itsellä oli ajatus lähinnä ylähampaista, mutta oikoja suunnitteli projektin molemmille hammaskaarille. Olen kuitenkin nyt sitä mieltä että kun tähän kerran on ryhdytty, niin eiköhän ne molemmat ole syytä laittaa kuntoon samalla kertaa. Menee sitten samalla vaivalla, eikä tarvitse myöhemmin harmitella, saati ryhtyä samaan projektiin kokonaan uudestaan!