Nyt niitä sitten on, suun täydeltä braketteja! Annoin jo oikojalleni luvan laittaa alas metallibraketit, koska hän oli sitä mieltä että ne olisivat paremmat kapeisiin alahampaisiini. No, hammaskiven poiston jälkeen hammasväleihin tulikin tilaa sen verran että valkoisetkin braketit kävivät ja lopulta päädyttiin sitten kuitenkin niihin. Itse olin tähän tyytyväinen, sillä kyllähän nuo loistavat suusta vähemmän kuin metalliset ja ovat sitten samaa paria ylärivin kanssa. Pieniä tärkeitä juttuja! ;)
Aluksi tuntui että alarivistö on hurjan täyden näköinen kun braketit ovat vieri vieressä, jokainen vähän eri korkeudella, mutta nopeasti näihinkin silmä tottui, Huuleen braketit vähän tuntuvat, mutteivat mitenkään hankaavasti. Syömisen jälkeen raudoissa vaan on nyt tavaraa niin ylhäällä kuin alhaallakin ja se on melko tuskaisaa. Aina pitäisi päästä peilin eteen hammastikun kanssa mahdollisimman nopeasti putsausoperaatioon.
Kolmas ylähammas otti kiinni alahampaan brakettiin (viimeinen valkoinen) ja siitä sitten hiottiinkin yksi kulma pois. Empä tiennyt että niinkin voi tehdä braketin hajoamatta. Myöhemmin kun hampaat ovat liikkuneet sopivasti, voidaan hiotun braketin tilalle vaihtaa uusi ehjä. Yläriviin kieputettiin nyt rautalankaa etuhampaisiin. Ajatuksena on pitää etumaiset hampaat paikoillaan ja saada hammaskaaria vähän leveämmäksi takaa. Näillä nyt siis jatketaan eteenpäin pääsiäiseen asti.=)


