Taas tuli käytyä oikojalla ja kuten ylläolevasta huomaa niin aika mukavasti on jo etuhampaat saatu vieretysten elokuiseen verrattuna. Tällä kertaa vaihdettiin kahta astetta vahvempi kaarilanka ja jokaisessa etuhampaassa erikseen olevan pikkukumilenksun sijaan nyt tuli pidempi yhtenäinen kumilenkki, joka kattaa jopa kaikki kahdeksan hammasta. Pienet kumilenkit olivatkin jo käytön aikana sen verran kellastuneet että viimeiset pari viikkoa odottelin jo kovasti niiden vaihtoa. Tuntuu kuin koko hammasrivistö olisi valkaistunut lenksujen vaihdon myötä, vaikkei tosiaan muuta puhdistusta tehtykään. Harmillista tuo kumilenkkien värjääntyminen. Currya koitan välttää, mutta taitaapi syynä olla lähinnä kahvi ja tee joka tuota värjääntymistä edesauttaa. Niistä (etenkään kahvista) kun ei oikein malta luopuakaan. Punaviinin jälkeen hammasrivistö rautoineen näyttää melkoisen järkyttävältä, mutta onneksi sinisyys lähtee hyvin hampaita pestessä.
Tällä kertaa juteltiin myös alahampaiden oikomisesta. Päätin siis, että kyllä nyt kerralla laitetaan kaikki kuntoon, ettei tarvitse myöhemmin harmitella, saati ryhtyä samaan rumbaan uudestaan. Nyt oikojani käski minua miettimään haluanko alas metalliset vai valkoiset braketit. Valkoiset braketit houkuttelisivat ulkonäöllään, mutta oikojani suositteli kovasti metallisia niiden sirouden takia. Metallisten etu on siis pienempi koko, joka on hyödyksi etenkin pienissä alahampaissani, tällöin hampaiden hienosäätö on helpompaa ja nopeampaa kuin isompien lähes koko hampaiden peittävien keraamisten brakettien kanssa. Hymyillessähän alahampaat eivät edes näy, mutta puhuessa kylläkin. Ehkäpä kallistun metallisiin, vaikka ne sitten näkyvämmät ovatkin. Luotan kuitenkin oikojaani tässäkin asiassa.
Toiveikkaana kyselin oikojaltani miten pitkään alahampaiden oikomisessa kestää, odottaen vastausta 4-5 kuukauden paikkeilla. Hienoinen pettymys olikin kun oikojani sanoi, että kyllä tulen saamaan raudat pois vielä tämän vuoden puolella, eli noin kymmenen kuukautta. Huoh, tuntuu niin pitkältä ajalta, vaikka tiedän että äkkiähän se lopulta menee. Edetään siis viisi viikkoa aina kerrallaan ja nehän tuntuvat aina kuluvan hujauksessa. :) Ensi kuun alussa laitetaan alaraudat, ja ylähampaista vaihdetaan vain kumilenksu uuteen. Sen jälkeen ylä- ja alakaari menevätkin samaan tahtiin, eli samalla käynnillä kiristellään aina kumpaakin. Onneksi hymy näyttää päivä päivältä paremmalta, vaikka tämä hidast touhua onkin. Se luo uskoa siihen että kyllä tästä vielä valmistakin joskus tulee! =)
