Toisaalta jo kahden viikon jälkeen pikku hiljaa sentään huomasin jo vähän rentoutuvani ihmisten seurassa. Jollain tapaa olen alkanut jo pitämäänkin siitä tavasta miten kulmahampaiden kiinnikkeet osuvat huuliin. Ruokaa tahtoo aina jäädä takahampaiden rautojen päälle ikään kuin hyllylle ja sitä ei oikein kielellä pysty ronkkimaan sillä kaarilangan pää pistää ikävästi kieleen. Lisäksi kulmahampaiden kaarilangan päälle tahtoo myös jäädä murusia, joten syömisen jälkeen tekee mieli aina päästä nopsaan peilin eteen tarkistamaan tilanne.
Ensi viikolla pääsen vihdoin taas hammaslääkärille. Uskomatonta että hammaslääkärikäyntiä odottaa nykyään niin valtavasti. Edistystä on tapahtunut niin hitaasti ja hammaslääkäri sanoikin näiden ensimmäisten kaarilankojen olevan vain kevyet, jotta ne tottuttaisivat hampaat liikkumaan halutusti. Itse on kuitenkin tullut tuijoteltua hampaita peilistä varmaan useaankin otteeseen päivittäin. Hassusti pieni jomottelu on vaihdellut paikkaansa juuri niin kuin hammaslääkäri sanoikin. Ensin huomasin että oikealla puolella saa nykyään hammaslangan paremmin liikkumaan. Välillä jomotti vähän oikeaa kulmahammasta ja saattaa olla että sekin on ihan vähäsen liikahtanut. Nyt neljän viikon jälkeen oikeaa kulmahammasta alkoi taas pienesti jomotella ja mielestäni samalla muodostui kakkos- ja kolmoshampaan väliin jo pieni mutta kuitenkin silminnähtävä rako. Vasenta puolta jomotteli välissä ja sekin on voinut ihan aavistuksen liikahtaa, mutta voi miten odotankaan suurempaa muutosta. Olisin halunnut kiristyskäynnille jo paljon viittä viikkoa aiemmin!
Ensi viikolla pääsen vihdoin taas hammaslääkärille. Uskomatonta että hammaslääkärikäyntiä odottaa nykyään niin valtavasti. Edistystä on tapahtunut niin hitaasti ja hammaslääkäri sanoikin näiden ensimmäisten kaarilankojen olevan vain kevyet, jotta ne tottuttaisivat hampaat liikkumaan halutusti. Itse on kuitenkin tullut tuijoteltua hampaita peilistä varmaan useaankin otteeseen päivittäin. Hassusti pieni jomottelu on vaihdellut paikkaansa juuri niin kuin hammaslääkäri sanoikin. Ensin huomasin että oikealla puolella saa nykyään hammaslangan paremmin liikkumaan. Välillä jomotti vähän oikeaa kulmahammasta ja saattaa olla että sekin on ihan vähäsen liikahtanut. Nyt neljän viikon jälkeen oikeaa kulmahammasta alkoi taas pienesti jomotella ja mielestäni samalla muodostui kakkos- ja kolmoshampaan väliin jo pieni mutta kuitenkin silminnähtävä rako. Vasenta puolta jomotteli välissä ja sekin on voinut ihan aavistuksen liikahtaa, mutta voi miten odotankaan suurempaa muutosta. Olisin halunnut kiristyskäynnille jo paljon viittä viikkoa aiemmin!
Hei,
VastaaPoistaKirjoituksesi olisi voinut olla kuin minun näppäimistöstäni! Sain itse oikomiskojeet kolmisen viikkoa sitten ja vuoden verran olisi tarkoitus mennä näillä. Myös minulla on vielä käytössä se ensimmäinen, valkoinen kaari, joka on kai aika heppoisa eikä vielä kauheasti liikuta hampaita. Tosin minullekin ehkä pientä muutosta on tullut. Olen itse ottanut muutamia valokuvia hampaistani, joita on sitten mukava vertailla tulevaisuudessa.
Ei tämä oikomiskojeen kanssa eläminen ole aivan sellaista ollut kuin ajattelin. :) Toisaalta kommentteja muilta ihmisiltä olen saanut hyvin vähän, enkä itse asiassa yhtäkään negatiivista. Odottelin, että saisin ainakin pientä kuittailua työkavereilta, mutta ei. Sen sijaan itsestä tuntuu aina välillä vähän "nololta", vähintääkin sellaisten ihmisten kanssa jotka tunnen, mutta joille en ole kertonut aiheesta. Vieraiden kanssa en asiaa nolostele ollenkaan. Tuntuu kuitenkin siltä, että joka viikko asia on jotenkin helpompi hyväksyä, eli parempaan suuntaan ollaan menossa! Toki mullakin vaihdetaan ensi viikolla se metallin värinen oikomiskaari, eli siihen on sitten taas vähän totuttautumista. Toisaalta on "kiva" tietää, että kyse on täysin mielen sisäisestä asiasta, eli käytännössä voin itse tehdä jotain asenteelleni. Eri asia varmaankin olisi, jos olisi vielä koulussa ja tämän vuoksi vaikkapa kiusattaisiin. Noh, en ole, vaan olen reilu kolmekymppinen kuten sinäkin. :)
Myös tuo ruuan syöminen, ja ruuan tarttuminen kojeisiin tuli minulle vähän yllätyksenä. Tai en ollut jotenkin ajatellut asiaa ollenkaan. Mulla ruokaa jää kanssa "hyllylle", mutta sitä jää valitettavasti myös etuhampaisiin kojeiden väliin. Olen jonkun verran oppinut purskuttelemaan vedellä aina syönnin jälkeen ja se tuntuukin auttavan vähän. Ehkä tämä toimii myös hyvänä laihdutuskuurina, kun ei turhia välipaloja tule syötyä. :)
Ajattelen myös niin, että homma muuttuu helpommaksi sitä mukaa, kun muutokset huomaa. Itselläni ei tehty hampaiden poistoja, eli periaatteessa jo muutaman kuukauden kuluttua pitäisi olla ihan selkeää muutosta havaittavissa. Sen jälkeen tilanne lienee helpompi hyväksyä.
Anyway, kirjoita ihmeessä lisää! Minusta tuli ainakin vakkarilukijasi. :)
Olipa kiva lukea kommenttisi ja todellakin minullekin tuli ihan samanlainen olo kuin sinullekin. Aivan kuin sinun tekstisi olisi omasta kynästäni! Kiva kun on kohtalotoveri! Tsemppiä meille! =)
VastaaPoista