Nyt niitä sitten on, suun täydeltä braketteja! Annoin jo oikojalleni luvan laittaa alas metallibraketit, koska hän oli sitä mieltä että ne olisivat paremmat kapeisiin alahampaisiini. No, hammaskiven poiston jälkeen hammasväleihin tulikin tilaa sen verran että valkoisetkin braketit kävivät ja lopulta päädyttiin sitten kuitenkin niihin. Itse olin tähän tyytyväinen, sillä kyllähän nuo loistavat suusta vähemmän kuin metalliset ja ovat sitten samaa paria ylärivin kanssa. Pieniä tärkeitä juttuja! ;)
Aluksi tuntui että alarivistö on hurjan täyden näköinen kun braketit ovat vieri vieressä, jokainen vähän eri korkeudella, mutta nopeasti näihinkin silmä tottui, Huuleen braketit vähän tuntuvat, mutteivat mitenkään hankaavasti. Syömisen jälkeen raudoissa vaan on nyt tavaraa niin ylhäällä kuin alhaallakin ja se on melko tuskaisaa. Aina pitäisi päästä peilin eteen hammastikun kanssa mahdollisimman nopeasti putsausoperaatioon.
Kolmas ylähammas otti kiinni alahampaan brakettiin (viimeinen valkoinen) ja siitä sitten hiottiinkin yksi kulma pois. Empä tiennyt että niinkin voi tehdä braketin hajoamatta. Myöhemmin kun hampaat ovat liikkuneet sopivasti, voidaan hiotun braketin tilalle vaihtaa uusi ehjä. Yläriviin kieputettiin nyt rautalankaa etuhampaisiin. Ajatuksena on pitää etumaiset hampaat paikoillaan ja saada hammaskaaria vähän leveämmäksi takaa. Näillä nyt siis jatketaan eteenpäin pääsiäiseen asti.=)



Hei, miten menee? Varmaan alahampaiden braketteihin tottuu kohtuunopeasti? Ylähampaissa alkaa varmaan olla hymy kohta "viimeisen päälle"? :)
VastaaPoistaItse olen ollut nyt toista kuukautta ilman hammasrautoja. Mulla oli aluksi vähän ongelmia retentiolangan kanssa, mutta kumma kyllä siihenkin tottui aikaa myöten. Viimeistään kuukauden jälkeen olin aivan tottunut. Kyllähän se suussa tuntuu kielellä, mutta en oikeastaan kiinnitä siihen enää huomiota.
Nopeastihan alabraketteihin tosiaan tottui. Ikävästi niihin vaan jää kaikenlaista ruokaa kiinni, tosin niin jää pahasti nyt tällä hetkellä ylähampaisiinkin. Etenkin kaiken haukattavan ruoan kuten leivän syömisen jälkeen tulee ihan tuskaisa olo jos ei pääse hampaita putsailemaan.Yläetuhampaissa ei ole nyt juurikaan muutoksia tapahtunut. Lähinnä tuntuu että ihan takahampaat ovat liikkuneet sillä sinne on tullut suuremmat hammasvälit joihin myös jää ruokaa, eikä siis pelkästään brakettien päälle/väleihin. Loppuviikosta olen taas menossa oikojalleni ja saa nähdä mitä nyt säädetään. Edistystä on mielestäni vähän jo tapahtunut alaetuhampaissa ja tuntuu että ylähampaat ovat alkaneet jo ottaa vähän kiinni alabraketteihin. Mielenkiinnolla siis odotan mihin tämä purenta vielä johtaakaan ennen kuin valmista tulee...
VastaaPoistaJännä kuulla että kaiken tämän brakettimäärän jälkeen retentiolankoihin ei tahdo aluksi tottua, mutta tietysti se on aivan eri juttu koska on hampaiden sisäpinnalla ja tuntuu kieleen ja vaikuttaa siten puheeseen. Vaikuttaako retentiolanka myös puhdistukseen? Hammaslankaa ei varmaankaan pysty käyttämään?
Retentiolanka ei mielestäni vaikuta puhdistukseen. Pesen hampaat ihan normaalisti ja käytän hammasvälitikkua silloin tällöin (tosin olen laiskistunut siitä, kun oli vielä raudat!). Ehkä välillä vähän mietin, että mahtaako reikiä tulla helpommin retentiolangan kanssa, mutta sen näyttää aika..
VastaaPoistaHassua, mutta en oikeastaan muista enää, miltä hammasraudat tuntuivat. :) Äkkiä se unohtuu.. Sen sijaan en ole kyllä täysin tottunut hienoon hymyynikään - lähes päivittäin tulee tilanteita kun voin hymyillä vapautuneesti ja samalla tulee hetkellisesti mieleen menneet ajat kun samassa tilanteessa laitoin suun kiinni.
Itseänikin jännitti purennan kehittyminen, mutta lopulta siitä tuli aika hyvä. Purenta muuttui kyllä jonkin verran, mutta asettui lopulta paikoilleen. Hampaita voi myös hioa hieman, jos purennassa on pieniä ongelmia.